matkalle yksin

Minulta toivottiin moneen otteeseen postausta yksin matkustamisesta ja ajatuksiani, joita heräsi ennen matkaa, matkan aikana ja sen jälkeen. Tämä oli tosiaan ensimmäinen reissu, jonka tein yksin. Enkä tehnyt matkaa kokonaan yksin, sillä heti perille päästyäni Brows hotellissa odotteli euroopan alueelta yli kymmenen bloggaajaa ja Netflixin porukka. Mutta olihan se tottakai erilaista kun ei tuntenut ennestään ketään. Ennen Lontoon matkaa oon matkustanut äidin, ystävien, sekä poikaystävän kanssa, mutta olen itseasiassa monta kertaa miettinyt, että lähtisin ulkomaanmatkalle yksin. Se suunnitelma on tosin aina tyssännyt hotellien hintoihin. Kun huoneen hintaa ei voikaan puolittaa kenenkään kanssa, tulee se tietenkin huomattavasti kalliimmaksi (tai voisihan sitä tehdä esimerkiksi kaupunkimatkan ja yöpyä hostellissa muiden reissaajien kanssa). Mutta näin kokonaisuudessaan näen yksin matkustamisen lähinnä avartavana ja kasvattavana kokemuksena.

Mä aluksi mietin, että miten pärjään mun englanninkielen taidolla. Nyt kyllä nauran itselleni -miten olen voinut edes ajatella mitään sellaista. Tämä on nyt ihan naurettavaa, mutta minulla oli ennen reissua pieni kynnys, että miten uskallan jutella ihmisten kanssa, joilla englanti on omana äidinkielenä -miltä oma puheeni kuulostaakaan heidän korvaan? Ja kyllä, tämä oli se ainut asia mitä vähän mietin lähtiessäni matkalle. Mielessäni ei käynyt kertaakaan esimerkiksi seuraavat asiat: mitäs jos eksyn, mitäs jos myöhästyn lennolta (vaihdot olivat aika pikaisia koneen myöhästymisen takia) ja näin päin pois. En miettinyt mitään muuta kuin sitä englannin puhumista. Hassua. Jokainen bloggaaja oli toisesta maasta ja olin tosiaan ainut Suomesta kyseisellä matkalla. Joten englantia sai siis käyttää joka päivä ja joka tilanteessa. Mutta ihan yllätyin itsekin, sillä heti perille päästyäni olinkin ihan innoissaan kun pääsin käyttämään englantia, joten ihan turhaan stressasin sitäkään! Yritin parhaani ja heittäydyin mukaan jokaiseen tilanteeseen. Puhuin rohkeasti, enkä miettinyt kertaakaan sitä, että teenkö vahingossa virheitä tai miltä se oma puheeni nyt kuulostaakaan. Ensimmäisenä iltana istuin hotellin illallisella Netflixin työntekijän vieressä, joka on syntyperältään englantilainen ja minun oli ylitettävä kynnykseni samantien sen enempää asiaa miettimättä. Mutta täytyy näin jälkeenpäin sanoa, että välillä sitä kyllä stressaa niin turhanpäiväisiä asioita. Me juteltiin koko pitkä ilta ja ihan odotan taas sitä, että pääsisin juttelemaan jonkun englantilaisen kanssa. Miten hyvältä heidän puheensa kuulostaakaan ja siinä oppii niin hyvin itsekin kieltä samalla. Nyt minulla ei ole enää siis mitään jännitettävää kun lähden Australiaan. Mutta kuten olen tainnut aikaisemminkin kirjoittaa, lähden vasta sitten pidemmälle matkalle kun olen saanut yliopistosta paikan itselleni. Palkintomatka siis odottaa ;)

Oon muuten nyt viime kuukausien aikana alkanut harjoittelemaan englantia enemmän. Mun haaveena olisi puhua hyvää englantia, sujuvasti. Joululomalla aloitin kuuntelemaan äänikirjoja englanniksi aina ennen nukkumaanmenoa. Tällä hetkellä mulla on meneillään Paulo Coelho Veronica päättää kuolla -kirja englanniksi. Oon myös alkanut lukemaan enemmän kyseisellä kielellä ja katsomaan sarjoja englanninkielisellä tekstityksellä. Huomasin matkalla, että mun ymmärrys on (vaikka itse sanonkin) tosi hyvää, mutta yhtäkkiä kun piti vaihtaa kieli englanniksi, puhuminen ei tullutkaan ihan itsestään. Päässä tiesin miten kaikki asiat sanotaan, mutta sanat eivät vaan muodostuneet lauseiksi tosta vaan :D Se oli jotenkin niin outoa. Mutta päivä päivältä matkalla ollessani puhuminen alkoi sujumaan paremmin. Se on jännä, vaikka osaa kieltä, ei puhuminen yhtäkkiä tulekaan ihan itsestään. Mutta tähän auttaa ainoastaan puhuminen ja puhuminen...
Ennen matkaa me mietittiin sitä, että saisinko lähteä matkalle ystävän, poikaystävän tai äidin kanssa. Mutta tulikin vastaus, että jokainen lähtee yksin ja kaikki eurooppalaiset bloggaajat tapaavat toisensa Lontoon hotellissa maanantai-iltana. Näin jälkeen päin ajateltuna oli mielestäni tosi hyvä juttu, että jokainen lähti kyseiselle matkalle yksin, vaikka tottakai olisihan se ollut ihanaa jakaa matka ja kokemukset vaikka äidin kanssa. Yksin lähtiessä tuli tutustuttua toisiin ihmisiin ihan eri tavalla. Matkalta tulikin monia uusia tuttavuuksia ja toisten bloggaajien kanssa tuli käytyä mielenkiintoisia keskusteluja niin ylipäätään elämästä, bloggaamisesta, töistä kuin matkustamisestakin. Se oli avartavaa ja niin mielenkiintoista.


En oikeastaan keksi yksin matkustamisessa oikeastaan mitään negatiivista, päinvastoin. Tottakai on paikkoja, joihin en uskaltaisi matkustaa yksin, mutta näin karkeasti sanottuna, uskaltaisin matkustaa Euroopan maihin, Pohjois-Amerikkaan ja Australiaan yksin. Yksin matkustaminen ei ole niin turvallista, mutta kun pitää järjen matkassa niin pääsee jo pitkälle ja pystyy välttämään varmasti käytännössä lähes kaikki vaaratilanteet. Maalaisjärki pitää tietenkin olla mukana paikassa kuin paikassa ja vaaroja on kaikkialla. Ja etenkin uuteen maahan matkustaessa tulee olla ihan ylitarkkana kun ei vielä tiedä niitä "kiviä", joihin voi kompastua (esimerkiksi Turkissa taksikuskit yrittävät huijata tavalla tai toisella lähes joka kerta, joten siellä valitsen aina suosiolla bussin).
Tämä oli nyt tällainen pikareissu, mutta olen edelleen sitä mieltä, että tottakai uskallan ja haluaisin kovasti lähteä jossain vaiheessa uudestaan yksin matkalle. Vaikka loman kokemukset on mahtavaa jakaa toisen kanssa, on yksin matkustamisessa kuitenkin se oma juttunsa. Oppii tuntemaan itsensä paremmin ja tulee ehkä helpommin tutustuttua myös uusiin ihmisiin.
Tässä nyt ajatuksenvirtana omia kokemuksia yksin matkustamisesta. Kaikki meni hienosti, eikä mielestäni yksin matkustamisessa ole mitään jännitettävää. Voisin sanoa, että tämä reissu oli yksi elämäni parhaimpia tähän mennessä.

Ihanaa ja rentouttavaa sunnuntaita kaikille! Nyt oon ylpeä itsestäni kun kömmin kerrankin ajoissa sängystä ylös :D Voisi lähteä rehkimään kuntosalille jalkatreenin merkeissä. Ehkä paras päivän aloitus sitten lenkkeilyn.

Kuvat/pictures instagram @veeramerenhelmi

Tykkää-merkinnät

Kommentit

merenhelmi,
Hei! Ei mitään 😊 Kiva kun tykkäsit. Ja pahoittelut kun vastaan vasta nyt. Mä uskon, että jos haluat jotain oikein paljon, ei mene kauaakaan kun olet jo matkalla! 😉 Toivottavasti toiveesi toteutuu matkan suhteen pian.

Kiitos kommentistasi, sekä mukavaa alkavaa viikonloppua 😊 Mä oon ihan fiiliksissä kun on perjantai! 😃
merenhelmi.indiedays.com
merenhelmi,
Kiitos tosi paljon kun jaoit kokemuksiasi matkustamisen suhteen. Kuulostaa ihan loistavalta! Itse olen nimittäin usein miettinyt sitä, että lähtisin matkalle yksin. Nyt oli toi Lontoon reissu, mutta tarkoitan lähinnä sellaista matkaa, jonka tekisin alusta loppuun yksin. Se on kyllä totta, että yksin lähtiessä tulee ihan eri tavalla tutustuttua toisiin ihmisiin ja se on niin mielenkiintoista ja mukavaa tutustua erilaisiin ja eri elämäntilanteessa oleviin ihmisiin. Itse haluaisin vain kehittää kielitaitoani, että saisi sitten enemmän irti sellaisista tilanteista kun juttelee ja tutustuu muihin, ulkomaalaisiin ihmisiin. Toi Lontoon reissu oli kyllä avartava kokemus, voin vain kuvitella miten paljon noi sun matkat ovat antaneet! Varmasti todella upeita kokemuksia.
merenhelmi.indiedays.com
merenhelmi,
Hei Sara! Samoja haaveita täälläkin, vaihtovuotta odotellessa! Musta ainakin tuntui, että toi Lontoon matka kyllä avarti ja sai ajattelemaan monesta asiasta eri tavalla, vaikka kyseessä olikin aika lyhyt reissu ja perillä odotteli bloggaajia muista maista (eli en siis tehnyt matkaa kuitenkaan alusta loppuun saakka ihan yksin). Vaihtovuoden tulee varmasti muistamaan aina ja itsekin toivoisin jossain vaiheessa pääseväni vaihtoon. Siinä varmasti tulee kasvamaan ihmisenä kun lähtee toiseen maahan yksin niinkin pitkäksi aikaa. Oletko jo miettinyt, että mihin maahan haluaisit lähteä vaihtoon? Mä haaveilen Amerikasta ja Australiasta, mutta nyt pitää vain harjoitella sitä englantia 😉 Mutta tosiaan, kiva kun laitoit kommenttia ja mun mielestä kannattaa ehdottomasti lähteä vaihtoon jos on vain siihen mahdollisuus 😊
merenhelmi.indiedays.com
merenhelmi,
Tottakai lähdetään! Ja kiitos ihana pikkusisko. <3 Soitellaan tässä jokin päivä.
merenhelmi.indiedays.com
merenhelmi,
Hei Stella! Pahoittelut nyt viivästyneestä vastauksesta, mutta kiitos kun jaoit omia kokemuksia reissuistasi. Nyt mullekin tuli sellainen olo, että enköhän mäkin uskaltaisi lähteä esimerkiksi juuri Intiaan yksin, vaikka ennen mietin, että miten uskaltaisin lähteä niin kauaksi yksin. Mutta kuulostaa niin mahtavalta! Olen haaveillut pitkään, että pääsisin käymään Intiassa, Vietnamissa ja Kambodzassa! Mitä kuvista oon katsonut niin on kyllä upean näköistä.

Oon kuullut hosteilleista ainoastaan hyviä kokemuksia. Ystäväni oli ollut Saksassa lomalla viime kesänä ja majoittunut Berliinissä hostellissa muistaakseni vain 10 eurolla yö! Hotellit ovat sitten huomattavasti kalliimpia, etenkin monissa Euroopan maissa.

Mutta tosiaan, se on kyllä totta, että kun menee yksin, niin saa vapaasti päättää matkasta ja siihen liittyvistä asioista ja mennä oman mielensä mukaan.

Kiitos vielä kerran kommentistasi, olet tehnyt upean päätöksen lähteä reissuun ja toivottavasti pääsen itsekin toteuttamaan noin hienon ja varmasti avartavan matkan jossain vaiheessa. 😊
merenhelmi.indiedays.com
merenhelmi,
Täytyy sanoa, että olet kyllä rohkea! Saanko kysyä, että minkälaisia töitä lähdit tekemään? Menin ihan sanattomaksi, oli varmasti oikeasti tosi hieno kokemus! Itse olen käynyt Turkissa ja miettinyt moneen kertaan sitä, että olisi mukavaa nähdä sitä ns. oikeaa Turkkia. Ne turistirysät ovat kuitenkin kaukana siitä todellisuudesta, mitä se elämä on monissa syrjäisissä kylissä. Kiva kun laitoit kommenttia, kiitos! 😊
merenhelmi.indiedays.com
merenhelmi,
Heippa Emilia!

Kiitos kovasti, kirjoitin postauksen ihan ajatuksenvirtana, mutta mukava kuulla, että tykkäsit. Pyrin tekemään välillä tällaisia myös vähän erilaisempia postauksia, jotta tulisi vaihtelua.

Ja heh! 😃 Täytyy ehkä itsekin alkaa puhumaan itsekseni. Olin jotenkin ajatellut, että tottakai osaan puhua hyvin kun oon opiskellut kieltä, mutta se puhuminen ja kirjojen lukeminen on kuitenkin niin eri asioita. Täytyy vaan opiskella mahdollisimman paljon kieltä ja käyttää kaikki tilaisuudet hyväksi, missä voi harjoitella sitä puhumista 😊
merenhelmi.indiedays.com
merenhelmi,
Moikka Hanna!

Mitä tykkäsit Lontoosta? Se on kyllä totta, että yksin saa tehdä just niitä asioita, mistä tykkää ja mitä omalta lomaltaan kaipaa. Kun on toinen, täytyy kaiken aikaa miettiä ohjelma sen mukaan, mitä molemmat haluaa tehdä... Tottakai on ihanaa jakaa reissu vaikka ystävän tai poikaystävän kanssa, mutta puolensa ja puolensa 😊 Tosin joinakin kertoina kun olen matkustanut muiden kanssa (esimerkiksi juuri ystäväni kanssa) ollaan tehty niin, että molemmat on saanut valita, että mitä haluaa tehdä minäkin päivänä. Välillä oon lähtenyt yksin rannalle ottamaan aurinkoa, shoppailemaan tai syömään. Sitten täytyy vain olla rehellinen ja kertoa suoraan toiselle mitkä on niitä asioita mitä itse haluaa tehdä ja lomailla sen mukaan 😊

Kiva kun laitoit kommenttia ja oikein ihanaa päivänjatkoa sinulle 😊
merenhelmi.indiedays.com
Aurora
,
Oon ammateiltani lähihoitaja ja sosionomi. Menin sinne perheeseen hoitamaan sairasta äitiä ja autoin kadulla kodittomia. En osannut kieltä, mutta ilmeillä ja eleillä onnistui ihmeen pitkälle. Osa puhui onneksi vähän englantia. Asuin tosi alkeellisissa oloissa tämän perheen luona, mutta jostain syystä olin silloin myös onnellisimmillani ja opin paremmin arvostamaan sitä, mitä minulla Suomessa odotti. Nyt olen 26v eli jonkin aikaa jo matkasta kulunut, mutta lähtisin koska tahansa uudestaan.
merenhelmi,
Teit kyllä arvokasta työtä ja tollaisen kokemuksen muistaa varmasti aina. Ja miten avartavaa nähdä ihan erilaista elämää. Muuttaa väistämättä ajattelumaailmaa. Menin ihan sanattomaksi! Minulla jäi Turkista erityisesti mieleen se kun Alanyan (turistirysän) keskustassa monet ajavat todella kalliilla autoilla ja sitten kun menee noin 5 km vuorille päin, ihmiset asuvat pressun alla, eikä niillä ole "oikeaa" kotia. On se vaan niin erilaista. Ja mikä ero siinä on, eikä tarvitse mennä kuin muutama kilometri pois isosta keskustasta niin ihmisten elämä muuttuu todella paljon. Kiitos vielä kerran kommentistasi. Ehkä sitä itsekin tulisi uskaltaa lähteä jonnekin vähän erilaisemmalla reissulle jossain vaiheessa 😊
merenhelmi.indiedays.com