pohdintaa alkoholista ja sen käytön lopettamisesta

Ajattelin nyt avautua aiheesta, josta en ole täällä blogin puolella tainnut montaa kertaa kauheesti mitään kirjoittaa, nimittäin alkoholista. Olen aina ollut todella huono juomaan mitään alkoholia, enkä oikeastaan ikinä juo yhtä lasia enempää. Olin nyt myös puoli vuotta tippaakaan ilman alkoholia tammikuun alusta kesäkuun alkuun saakka. En jättäytynyt alkoholista sen takia, että olisin jotain sen käyttöä vastaan (ei tietenkään), vaan sen takia kun minusta tuntuu, ettei se sovi keholleni ollenkaan.
Tämän minun ja Aneten Espanjan loman aikana olen juonut vähän alkoholia ja pistänyt heti merkille taas kerran sen, että en oikeasti pysty juomaan tippaakaan mitään missä on alkoholia. Kello on seitsemän aamulla, mun sydän hakkaa ihan kauheesti, olo on turvonnut ja muutenkin huonovointinen, enkä ole saanut nukutuksi tuntiakaan koko yönä (olin illan aikana juonut yhden alkoholijuoman). Olen pyöritellyt pitkän aikaa mielessäni sitä päätöstä, että lopettaisin alkoholin juomisen ihan kokonaan. Ja ton puolen vuoden aikana kun en juonut yhtään, ei minulle oikeastaan tullut missään tilanteessa sellaista oloa, että millään tapaa kaipaisin alkoholia. Toisaalta juon niin vähän alkoholia, että "kyllähän sitä voi muutaman kerran vuodessa kilistää yhdet lasit ystävien tai äidin kanssa esimerkiksi sille, että pääsykokeisiin lukeminen on siltä kertaa ohitse tai sille, että poikaystävälleni ja rakkaalle ystävälleni avatui heidän unelmiensa opiskelupaikat". Mutta miksi jos seuraavana yönä ei saa ollenkaan nukuttua ja olo on aivan järkyttävä ainoastaan yhden lasin jälkeen. Ei se ole sen arvoista. Oon myös miettinyt, että tällaisia öitä en haluaisi enää viettää. Haluan kuitenkin kuunnella kehoani tässä asiassa ja jättää alkoholin tästä lähtien ihan kokonaan pois, mitä päätöstä olenkin pohtinut itseni kanssa pitkän aikaa.
Yhtä asiaa olen muuten miettinyt. Että minkä takia asiaa kummastellaan niin usein jos sanoo, ettei juo alkoholia. Yhden ystäväni ensimmäinen kommentti oli kysymys "minkä takia, olenko raskaana?". Heh, ehkä se tulee useimmille ensimmäisenä mieleen! :) En ainakaan tällä hetkellä usko, että olen raskaana vielä moneen vuoteen, mutta jotenkin minusta tuntuisi, että päätös olla juomatta yhtään on niin paljon helpompaa, kuin päätös juoda muutama vuoden aikana. Eipähän tarvitse sitten ikinä missään häissä tai muissakaan juhlissa miettiä, että ottaako sitä yhtä lasia, vai jättäytyykö kokonaan pois alkoholista. Ja kuitenkin, terveys ennen kaikkea. Ihan turhaan juo missään tilanteessa edes yhtä jos tuntuu, ettei elimistö kestä sitä tippaakaan. Monet ehkä miettivät, että voiko päätöksessä, jonka tekee 20 vuotiaana, pysyä. Minusta kuitenkin tuntuu, että tämä päätös onnistuu. Ainakin kokeilen nyt ihan tosissani tätä "no alcohol" - linjaa :)
Löytyykö ruudun takaa muita, jotka on miettinyt samaa päätöstä tai päätyneet siihen, ettei juo ollenkaan? Olisi kiva kuulla kokemuksia ja ajatuksia aiheesta. Ja minulla henkilökohtaisesti ei ole tietenkään alkoholin kohtuukäyttöä mitään vastaan :)
Follow me on FACEBOOK / BLOGILISTA / BLOGLOVIN / INSTAGRAM @veeramerenhelmi

Tykkää-merkinnät

Kommentit

meikämanne
,
sinuna ottaisin ennemmin selvää mistä moinen yliherkkyys alkoholiin johtuu jos yhen lasin jälkeen menee yöunet yms. normaalisti pari saunakaljaa päinvastoin auttaa paremmin nukahtamaan
lena / london and beyond,
Hyvä ja ajankohtainen kirjoitus, kiitos tästä! Olen painiskellut tuon alkoholijutun kanssa, lähinnä sitä että opiskeluvuosina sitä tuli aina kulutettua jonkin verran. Nykyään ei enää maistu, ei sitten yhtään. Lasin tai pari voin ottaa, mutta sekin saattaa jo vaikutta yöuniin tai seuraavaan päivään... eli en totaalikieltoon ole ruennut, mutta melkein nollilla mennään.

Poikaystävä on italialainen ja siellä ollessamme aina ruoan yhteyteen kuuluu viiniä lasi tai pari. Ei humaltumistarkoituksessa, mutta ruoan kanssa maun vuoksi. Se on oikein kiva tapa, ja jotenkin siitä ei tulekaan niin huono olo. 😊
www.rantapallo.fi/lena
Emma
,
Täältä ruudun takaa löytyy yksi, joka ei ole käyttänyt alkoholia tippaakaan reiluun 6 vuoteen. En ole hetkeäkään katunut päätöstä olla juomatta alkoholia. Minullekin on monet kummastelleet sitä, että "mitä, miksi et juo?" "oletko raskaana?". Pahalta tuntui joskus vuosia sitten, kun kaverini järjesti isot 20-vuotis synttärit enkä saanut kutsua sen takia, että en käytä alkoholia. Välillä ihmisten asennoituminen toisten valintoihin liittyen kummastuttaa, mutta en välitä muiden mielipiteistä. Tiedän mikä on itselleni hyväksi ja mikä ei.

Olin päätöksen tehdessäni juuri täyttänyt 19-vuotta, joten kyllä nuorenakin tehdyt päätökset voivat pitää.

Tsemppiä Veera! 😊
omg
,
Ihailen päätöstäsi mutta jos/kun pääset opiskelemaan kauppatieteitä niin miten ajattelit selvitä kaikista bileistä/fuksiaisista/sitseistä yms opiskelijatapahtumista, jossa verkostoitumisen lisäksi alkoholipitoisten juomien nauttiminen (suomeksi: ryyppääminen) kuuluu vahvasti opiskelijatapahtumien luonteeseen? Varsinkin kauppatieteissä verkostoituminen on äärimmäisen tärkeää ja helppoa kun tapahtumia on paljon. Ja kyllä, turha niihin on mennä limpparia lipittämään. Alkoholittomien tapahtumien osuus on minimaalinen, tuskin ollenkaan.
Kyllä se kroppa tottuu siihen alkoholiin 😉 Tsemppiä kauppislaiseen opiskelijaelämään!
Paukku
,
Itse en käytä myöskään alkoholia lähes ollenkaan, en koe että tarvitsen alkoholia mihinkään. 23 vuotias ja heti 18 vuotiaana tiesin etten kaipaa alkoholia hauskan pitämiseen. Viihdyn mainiosti ilmankin ja yhtä hauskaa on, jopa hauskempaa kun voi itse ajaa kotiin ja seuraavana päivänä on hyvä fiilis heti aamusta, eikä tarvitse kärsiä krapulasta! Ikinä en ole ollut edes humalassa, mikä aiheuttaa tottakai paljon hämmennystä.. En ymmärrä miksi muiden pitää tehdä hirveä numero siitä kun joku porukassa ei juo ollenkaan, heti kysellään miksi ei juo ja tuputetaan että ota nyt muutama jne.. Jokainen tekee omat valintansa ja mielestäni jokaisen oma päätös alkoholin suhteen, eikä sen pitäisi olla muiden ongelma jos joku on päättänyt olla juomatta. Me suomalaiset vaan taidetaan olla kansaa joka käyttää alkoholia enemmän tai vähemmän humala hakuisesti ja ei alkoholia käyttäviä pidetään jotenkin "epänormaaleina"..
Varmasti löytyy myös niitä jotka haluisivat käyttää vähemmän alkoholia, mutta ei jostain syystä pysty sitä elämänmuutosta tekemään.. Itseni mielestä kuitenkin jokaisen omaa päätöstä pitäisi kunnioittaa ja on hienoa että ihmiset pysyvät päätöksissään, että vähentävät tai jopa lopettavat alkoholin käytön!
Ine
,
Olen 23-vuotias ja päätin jo ala-asteikäisenä etten tule koskaan juomaan alkoholia ja päätös on pitänyt, lasillistakaan en ole koskaan juonut (: Ei koskaan ole edes kiinnostanut, sillä hauskaa on minulla ollut aina ilmankin. Kaikki läheiseni tietävät etten alkoholia juo eikä se ole kenellekkään mitenkään sen kummempi asia. Uudet tuttavuudet aina vähän hämmästyvät, mutta eipä se ole vielä tähän päivään mennessä ollut kenellekkään ongelma. Kyllä Suomessakin alkoholiton ihminen pärjää, vaikka kyseinen aine kovin suuressa osassa monen elämää täällä onkin ja hyvä niin! En aio aloittaa käyttöä kyllä myöhemminkään, pärjään varmasti lopun elämääni ilman 😃
Emma
,
Mäkään en juo oikeastaan koskaan alkoholia, koska siitä tulee mulle niin huono olo. En ole varmaan koskaan pystynyt juomaan yhtä lasillista enempää, koska jo siitä seuraa huimausta, päänsärkyä ja pahoinvointia. Vähän epäilen, että mulla on jokin yliherkkyys, koska mun oireet ei taida olla ihan tavallisia. Kiva kun kirjoitit aiheesta. 😊
Anne
,
Hyvä päätös. Jokaisen pitäisi saada itse päättää juoko alkoholia vai ei, sosiaalinen paine ei saa pakottaa ketään suuntaan tai toiseen. Rahallisestikin säästää vuosien aikana varmaan pitkän pennin , kun ei käytä alkoholia.
Itse juon silloin tällöin ruokajuomana viiniä - nuorempana tuli juhlittua ihan tarpeeksi, ehkä liikaakin. Joskus on käynyt mielessä, kuinka monta aivosolua sillä itseltäni tuhosin... 😊
Mieleeni on lähtemättömästi jäänyt raskaana ollessani "ystäväni" melkeinpä pakottaminen ottamaan hieman alkoholia illanistujaisissa. En halunnut ottaa ja tämä ns. ystäväni jankutti ja jankutti ettei nyt yksi lasillinen haittaa. Mutta kun en halunnut! Ihan käsittämätöntä, se vaan jäi mieleen. Eikö siis joidenkin mielestä voi ystävien kanssa edes viettää iltaa ottamatta alkoholia - vaikka on raskaana! Alkoholin käyttö on jokaisen oma päätös, eihän kaikki juo edes maitoa. Ihmetelläänkö sitä?
Kylteri
,
Opiskelijaelämässä menee alkoholia, mutta ei sitä ole pakko itse juoda, ja harvemmin ketään kiinnostaa mitä toisen pullon pohjalla on.

Niin kauan kun on itse mukana eikä tuomitse muita, niin mikä on ongelma? 😊
Tanja
,
Todella hyvästä aiheesta kirjoitit. Joissain aijemmissa kommenteissa luki, että hyvä kun uskalsit kirjoittaa. Se kertoo jo jotain tästä suomalaisesta asenteesta alkoholiin. Juomattomuutta kummaksutaan, vaikka se on yhtä yksinkertainen päätös kun että syötkö lihaa vai et. Silti siihen puututaan tai ihmetellään ääneen. Ei ihme, että juomattomuutta ei tahdota sanoa ääneen tai ainakaan kailottaa.

Itsellenikään ei sovi alkoholi Juon sitä mutta kohtuudella. Yöuniani en menetä, mutta itseäni vaivaa alkoholi-illan jälkeen huono vointi. Siis se krapula. En tahdo kuluttaa seuraavaa päivää sängyssä makoillen kun voisin jotain järkevääkin tehdä.tähän ei edes monta lasillista tarvita että seuraavana päivänä on huonovointinen.

Hauskaa tässäkin on se, että tuttavani eivät tätä ymmärrä. Kun mennään yökerhoon niin pitää juoda tequilaa ja shotteja. Eihän se oli baari-ilta eikä mikään jossei huidota pää täynnä tanssilattialla. Väärin. Itse olen yrittänyt pitää kohtuudella -linjaa, sillä ihan selvin päin en kestäisi katsella örvellystä 😃 olen saanut kommenttia "en ole varmaan koskaan nähnyt sua kännissä" "juo nyt vähän lisää". Kaadetaan lasiin lisää boolia vaikkei pyytänyt jne. Ja vaikka olen antanut oikein hyvät perustelut kohtuuslinjaani, niin ei. Nyt on alettu miettimään taas miksen ole innokas lähtemään viettään iltaa kaupungille samalla porukalla - no miksiköhän 😃