Veera ja blogi :)
Vettä satoi ja taivas oli aivan tumman harmaa kun pyöräilin bilsan tunnilta kotia päin.. Halusin olla hetken vaan omissa ajatuksissani, joten poikkesin kahville aivan yksinään. Katselin ikkunasta ohikulkevia ihmisiä ja mietin hiljaa mielessäni tätä blogia, tarkemmin..
Tuntuisi aika, eikä vaan aika, vaan todella turhalta heittää hukkaan satojen jopa tuhansien tuntien työ tosta vain, kuitenkin aika hetken mielijohteesta. Ja eikös se niin monien kohdalla mee, että kerran bloggaaja on aina bloggaaja. ;) En aina ajattele asioita kovin pitkälle vaikka joskus kannattaisikin, joten jos lopettaisin blogin nyt, minulle tulisi kuitenkin jossain vaiheessa innostus pistää uudestaan blogi pystyyn (olen siitä satavarma), joten siinä menisi varmasti oman aikansa saada taas näin ihana, upea, kannustava ja päiviä piristävä oma lukijakunta kasaan.
Kaikki ei aina mee niin kuin haluaa ja harrastuksiinkaan ei ole välttämättä sellaista palavaa intoa, joka päivä tai joka viikkokaan. Tämä oli ensimmäinen kerta kun minusta tuntui, että "mitäs jos ei sittenkään."
Mutta kunnes saan sen rakkauden takaisin tätä kohtaan, lupaan kyllä postailla ja jatkaa blogia ja jos mulla jää joskus päivä välistä, annan sen anteeksi itselleni! :D :) Uskon, että saan innostukseni takaisin. <3 Joten postauksia on tiedossa.
Ja kiitoksia kaikille ystävällisistä ja tsemppaavista kommenteista, joita kirjoititte minulle eilen. <3
Tuntuisi aika, eikä vaan aika, vaan todella turhalta heittää hukkaan satojen jopa tuhansien tuntien työ tosta vain, kuitenkin aika hetken mielijohteesta. Ja eikös se niin monien kohdalla mee, että kerran bloggaaja on aina bloggaaja. ;) En aina ajattele asioita kovin pitkälle vaikka joskus kannattaisikin, joten jos lopettaisin blogin nyt, minulle tulisi kuitenkin jossain vaiheessa innostus pistää uudestaan blogi pystyyn (olen siitä satavarma), joten siinä menisi varmasti oman aikansa saada taas näin ihana, upea, kannustava ja päiviä piristävä oma lukijakunta kasaan.
Kaikki ei aina mee niin kuin haluaa ja harrastuksiinkaan ei ole välttämättä sellaista palavaa intoa, joka päivä tai joka viikkokaan. Tämä oli ensimmäinen kerta kun minusta tuntui, että "mitäs jos ei sittenkään."
Mutta kunnes saan sen rakkauden takaisin tätä kohtaan, lupaan kyllä postailla ja jatkaa blogia ja jos mulla jää joskus päivä välistä, annan sen anteeksi itselleni! :D :) Uskon, että saan innostukseni takaisin. <3 Joten postauksia on tiedossa.
Ja kiitoksia kaikille ystävällisistä ja tsemppaavista kommenteista, joita kirjoititte minulle eilen. <3
ps. ihanannäköinen viineri!
Mun mielestä ei ole todellakaan pakko postata väkisin joka päivä. Mullakin tulee silloin tällöin päiviä, että postausta ei tule. Ei ole mun mielestä mitään järkeä väkisin vääntää vain jotain. Valitettavasti tuntuu että joissakin erityisen suosituossa blogeissa on se ongelma, että on vaan pakko postata postaamisen ilosta. Silloin mun mielestä blogin laatu kärsii.
Go girl! Ihanaa kesän odotusta 😊
Tsemiä!