viikon kuulumisia

Heipparallaa! Tähän viikkoon on sisältynyt yhtä jos toista! Saavuin hetki sitten takaisin tänne Kuopion asunnolle ja laitoin samantien kahvit tippumaan, sen verran oli väsynyt olo. Eilen oltiin nimittäin viettämässä iltaa poikaystäväni ja yhteisten ystävien seurassa ja me juteltiinkin sitten ihan aamuun saakka. :D Koska tämä viikko on ollut aika kiireinen ja blogi on jäänyt vähän vähemmälle, ajattelin tähän postaukseen koota kuluneen viikon ajatuksia ja kuulumisia.
Minulta on muuten usein kysytty, että mikä on lempparikahvini näistä Nespresson vaihtoehdoista... En oikein osaa sanoa yhtä ja tiettyä, mutta toi Dulsão do Brasil on kyllä tosi herkullinen!

Alkuviikosta olin vähän paniikissa. Palautuspäivä tämän kevään avoimen yliopiston kursseihin alkoi lähenemään uhkaavasti, mutta yllättävän hyvin opiskelut kuitenkin sujuivat pienestä stressistä huolimatta! Tämän viikon maanantaista keskiviikkoon painoin ihan täysillä varmaan yli kymmenen tuntia päivässä ja sain kun sainkin taas kaksi kurssia valmiiksi. Ja voi että sanon minä sitä tunnetta kun yli 60 sivua tekstiä oli valmiina ja viimeisteltynä. Näiden kurssien jälkeen englanninkieli ei tunnu enää lähellekään niin haastavalta! :D Sen verran rankka oli kuitenkin toi viikon aloitus, että päätin torstaina lähteä pienelle lomalle Keski-Suomeen. Perheeni luona ollessani nukuin pitkään, saunoin aamulla monen tunnin ajan kasvonaamio kasvoilla, kävin yhdessä äidin kanssa lounaalla, sekä vietin aikaa pikkusiskojen kanssa.

Lauantaina otettiin taas poikaystäväni kanssa suunnaksi Korpilahti (Korpilahti sijaitsee Jyväskylän lähellä) kun lähdettiin Alkio-opiston järjestämille opistopäiville. Siellä järjestettiin siis erilaista ohjelmaa meille vanhoille opiskelijoille. Jos siellä ruudun takana on uusia lukijoita, opiskeltiin tosiaan poikaystäväni kanssa viime lukuvuosi Alkiolla kauppatieteiden linjalla. Tehtiin mm. kauppakorkeakoulun perusopinnot avoimeen yliopistoon ja käytiin pääsykoevalmennuksessa. Alkiolla uurastus toi Ollille opiskelupaikan kauppakorkeasta, itse taas jäin pääsykokeessa ihan harmittavan lähelle! Mutta kävi miten kävi, Alkio on ollut todella merkittävä vaihe elämässäni. Olen muun muassa saanut varmistuksen siitä, mitä oikeasti haluan lähteä opiskelemaan ja opiskelutaktiikkani on parantunut ihan roimasti. Valmennus on myös antanut hyvän pohjan kauppatieteiden opiskeluun... Alkion valmennusvuoden jälkeen olen tehnyt itsenäisesti avoimen yliopiston kursseja ja (vaikka itse sanonkin) pärjännyt niissä aika hyvin. Mutta kyseisestä opistosta voisin kertoa vaikka miten paljon hyvää. On laadukasta opetusta, hyvät ruuat, kaunista luontoa ympärillä jne. Kuitenkin näin lyheysti sanottuna voin lämpimästi suositella kyseistä paikkaa kaikille, jotka esimerkiksi miettivät eri vaihtoehtoja välivuodelle. Alkio-opistolla on mahdollisuus päästä aloittamaan yliopisto niin sanotusti "etuajassa". Ainakin oman kokemuksen perusteella voin suositella kauppatieteiden linjaa jos haaveissa siintää opiskelupaikka kauppiksesta.

Mutta niistä opistopäivistä. Vietettiin siellä koko viikonloppu yhdessä poikaystäväni ja meidän yhteisten kavereiden kanssa. Ohjelmassa oli muun muassa hyvää ruokaa, saunomista, sählypeli, brunssi ja illanviettoa. En muuten edes muista milloin olisin käynyt edellisen kerran baarissa, mutta eilen illalla päätettiin vähän repäistä ja siellähän sitten vierähtikin ihan pilkkuun saakka... Ennen lähtöä Olli tokaisi, ettei olisi uskonut tätä päivää näkevän kun minä lähden baariin... En ole nimittäin (ainakaan tähän mennessä) ollut kovin innokas bilettämään, mutta täytyy sanoa, että eilen oli kyllä todella hauska ilta hyvässä seurassa. Kokonaisuudessaan viikonloppu oli siis oikein onnistunut, vaikkakin hieman haikea... Mielellään Alkiolla olisi asunut pidempäänkin, mutta kaikki hyvä loppuu aikanaan ja täytyy jatkaa matkaa kohti uusia tuulia.

Sellaista siis tähän viikkoon! Nyt odottelen parhaillaan poikaystävääni kotiin. Me aloitetaan jo sunnuntai-illan perinteeksi muodostunut yhteinen leffailta. Rentouttavaa iltaa kaikille!

Tykkää-merkinnät

Kommentit

Hanna Voutilainen
Hanna Voutilainen,
Se on kyllä paras tunne kun on tehnyt töitä kouluhommien tai vaikka ennakkotehtävien parissa ja on painanut niska limassa hommia ja kun viimein tajuaa että hemmetti, tässä ensinnäkin on loppusuora eessä ja sitten sitä fiilistä kun koko paketti on valmis! Kelpaa 😃 Itsekin hiukan kaipaan jo opiskelemaan, työnteko tuntuu jo uuvuttaneen mut ihan totaalisesti... 😟

hanna
www.hannamariav.com
www.blogger.com/profile/040352072537764371
Kirjoita kommentti...
IP: 82.99.3.229